Huhtikuun 18. – 19. päivä järjestettiin taas kevään perinteinen kilpailutapahtuma. Tahtuma kulki nyt pääsponsorin nimellä virallisesti Sportyfeel Fitness classiccina. Sarjoina olivat yleisten sarjojen lisäksi masters ja juniorisarjat. Junioreille ja masters-sarjalaisille nämä olivat SM-kilpailut, yleisten sarjojen SM:t järjestetään sitä vastoin syksyllä Fitness expossa. Sarjojen karkeaa jakoa voisi luonnehtia siten, että lauantaina olivat pääosin miesten sarjat ja sunnuntaina vuoron saivat naiset. Naisten masters- ja juniorikisat pidettiin kuitenkin myös jo lauantaina.
OMA LÄHTÖKOHTA KILPAILUUN
Itse starttasin varsinaisen kisadieetin tammikuun 5. päivä. Dieetti sujui mallikkaasti helmikuun puoleen väliin saakka. Tästä eteenpäin oli hankala vaihe, koska sairastuin johonkin sitkeään ”flunssaan”. Tämä tautivaihe kestikin yli kuukauden. Tauti hidasti dieettiäni siinä mielessä, että en uskaltanut antaa aivan kaikkeani treeneissä, koska pelkäsin terveyteni puolesta. Tuo hiukan löysemmin ottaminen oli kuitenkin erittäin viisasta, että ylipäätään pääsin kisalavalle asti. Tauti hävisi maaliskuun loppupuolella ja sain vielä muutaman hyvän treeniviikon alle ennen kisaa. Pahinta tässä oli kuitenkin se, että huomasin kunnon menevän koko ajan hienosti eteenpäin ihan viimeisille päiville ennen kisaa. Kroppa toimi siis erittäin hyvin ja kuntokin olisi kirinyt vielä todella kovaksi, jos aikaa olisi ollut pari-kolme viikkoa enemmän.
Tavoitteeni tähän kisakevääseen oli saavuttaa EM-kilpailupaikka. Se oli mielessä jatkuvasti, ei niinkään voittaminen Suomen karsintakisassa. En tiedä oliko se sitten virhe. Lohduttauduin itse sillä, että JOS menisi niin hyvin, että kuntoni riittäisi EM-kisoihin, niin siihen olisi vielä aikaa sen verran, että saisin kuntoni optimiksi arvokisaa varten. Lisääntyneeseen lihasmassaani olin erittäin tyytyväinen koko kisaprojektin ajan. Sain selvästi kokoa lisää käsiini ja hartia-selkä akselille.
Kisareissu videoituna *KLIKKAA*
KILPAILUA EDELTÄVÄ PÄIVÄ
Matkustimme Helsinkiin Marian kanssa perjantaina 17. huhtikuuta. Marialla olisi kilpailut sunnuntaina ja minulla lauantaina. Lisäksi samaan hotelliin majoittui valmennettavani Jyri, joka kilpailisi samassa sarjassa itseni kanssa. Matka sujui hyvin ja majoittuminen oli vaivatonta. Hotellilta vaelsimme välittömästi rekisteröitymään kilpailuihin. Minut mitattiib 174,5 sentin mittaiseksi ja vaaka näytti oudon matalaa lukemaa 74,6kg. Itse en ollut kotona saanut kuin kerran edes 75kg alkavaa lukemaa. No, sarjaan mahduin selvästi, koska saisin maksimissaan painaa yli 78 kiloa. Maria ilmoittautui +168cm bodyfitness sarjaan.
Hotellilla aloitimme hetimmiten kisavärin laittamisen minulle ja Jyrille. Siinä tuli kuntoa seurattua suht tiiviisti ja molempien osalta iltakondis oli lupaavan näköinen. Loppuilta menikin siinä kuulumisia vaihtaessa Jyrin kanssa. Jutustelimme myös fiiliksistä kisan suhteen ja vähän myös jo kisan jälkeisestä elämästä.
KILPAILUPÄIVÄ
Heräsin kisa-aamuna klo 0600. Tuo oli ollut vakio heräämisrytmini jo pari viikkoa ennen kisapäivää. Kisapäivän valmistelut eivät eronneet normaalista päivärytmistäni juuri ollenkaan. Ei edes ruokailun osalta. Suurin muutos oli varmasti ruisleipien korvaaminen riisikakuilla ja vihanneksien vähentäminen ruokavaliosta. Alkuun huoletti, miten tavara suolistossa liikkuisi ja jäisikö alavatsa pömpöttämään. Tuo huoli kuitenkin hävisi nopeasti, koska kävin isommilla asioilla vessassa kolme kertaa ennen kisaa.
Itselleni iltapäivä on ollut kisa-ajankohdista vaikein, koska en saa kuntoani pidettyä täysin terävänä iltapäivään asti. Nyt kisa oli taas iltapäivällä. Olin seurannut iltapäiväkuntoani normaalilla ruokavaliolla jo pitkään ennen kisaa ja koska se näytti hyvältä sillä, niin en tehnyt juuri muutoksia kisapäivänäkään. Jyrin kuntoa katsottiin heti aamulla ja tulin siihen tulokseen, että kroppaa piti hiukan täyttää lisää. Oma aamukuntoni oli taas terävä, mutta sen kummemmin en sitä enää seurannut vaan söin ja join ihan normaalirytmin mukaan kaikesta huolimatta.
Jyrin kanssa bäkkärillä ennen kisaa.
Puoliltapäivin otettiin vielä poseeraukset ennen kisapaikalle lähtöä ja homma vaikutti lupaavalta. Kisapaikalla aikataulu oli puolisen tuntia myöhässä ja sen verran tuli odotteluaikaa lisää. Pumppailtiin rauhakseen ja pidettiin itsemme lämpiminä Jyrin kanssa. Huoltohommista vastasi Niko Varjola, jonka hommiin pystyin täysin luottamaan, koska hän oli ennenkin samaa hommaa minulle hoitanut. Iso kiitos vielä Nikolle avusta!
KILPAILU
Alkukilpailu sujui kohdaltani erittäin hyvin. Anatomisten asentojen vertailun ja alkuvertailun jälkeen minut pyydettiin ensimmäiseen vertailuun, johon pääsee viisi kilpailijaa. Tämä yleensä tarkoittaa jo sitä, että olet finaalikuusikossa. Poseeraaminen tuntui hyvältä, eikä pahempia kramppeja esiintynyt. Lavalla huomasin kuitenkin, että jalat olivat hiukan pehmeän oloiset ja ne oli vaikea pitää terävän näköisinä. Sen verran neste puski ihon alle.
Vapaaohjelmani *klikkaa*
Jyrin tie päättyi kolmanteen vertailuun. Hänen kuntonsa ei vain ollut riittävän terävä tässä kilpailussa. Tiukka dieetti oli väsyttänyt, varsinkin työnteko dieetin rinnalla. Itse en pystynyt kauheasti murehtimaan vielä Jyrin puolesta, vaan keskityin jo täysillä finaalia varten. Finaalivertailut olivat varsin ripeät ja POSEDOWN sujui jo kokemuksella rennosti. Vapaaohjelmani sujui niinkuin pitää, lukuunottamatta ihan ohjelman alun pientä haparointia.
Lopputuloksissa sijoituin Tuomas Kurosen ja Olli Kamisen jälkeen kolmannelle sijalle. Finaalin fysiikkakierroksen voitti Kaminen. Itse olin fysiikaltani tasoissa Kurosen kanssa. Kuronen voitti kuitenkin vapaaohjelmansa turvin kisan pienellä piste-erolla Kamiseen. Kärkikolmikko mahtui kymmenen pisteen sisälle, mikä on tosi pieni ero näissä kisoissa.
Kisan jälkeen minut ohjattiin välittömästi doping-testiin, jossa vierähtikin reilu kaksi tuntia, koska verinäytettä ei voi antaa heti kilpailun jälkeen, vaan pari tuntia on odotettava, että veri asettuu. Toisen kerran siis sain antaa myös verta testin yhteydessä.
Heti kisan jälkeen ennen doping testiä.
LOPPUYHTEENVETO
Kilpailu itsessään meni osaltani loistavasti. Tällä kondiksella en odottanutkaan kärkipaikkaa. Parhaassa tapauksessa sekään ei kuitenkaan kaukana ollut. Kunto olisi ehdottomasti vaatinut sen pari-kolme dieettiviikkoa lisää, että olisin saanut kropastani kaiken irti. Kooltani olen edelleen avoimeen sarjaan pienikokoinen ja hiukan myös alle 180 senttisten sarjaan. Kaksi kärkikisaajaa ovat 180 sentin miehiä ja itse olen 175 sentin mies kansainvälisissä luokissa. Kisakuntooni en siis ole täysin tyytyväinen, mutta oli tämä kuitenkin itselleni paras iltapäiväkunto, missä olen kisannut. Lihasmassaa oli tullut lisää ja sen sain kuulla usealtakin kommentoijalta. Siihen saa olla tyytyväinen, että homma menee hyvin eteenpäin.
Olen erittäin pettynyt siihen, että esitykseni ei riittänyt EM-kisapaikkaan. Sen vuoksi lähdin kisaamaan nyt keväällä. Vieläkin enemmän harmittaa se, että olisin saanut kisakuntoni ns. valmiiksi juuri EM-kisohin. Siihen aika olisi riittänyt. Karsintaan se ei riittänyt ja siellä olisi pitänyt olla nyt 100% tikissä. Sairastelu hidasti liikaa.
Kilpailun jälkeen tarjotin täyteen burgereita, lisää mässäilyä facebook-sivullani.
Ihan mahtavaa oli se, miten ihmiset ovat kannustaneet projektin aikana ja millaista palautetta sain kilpailun jälkeen! Sen vuoksi tämä kolmossija ei tunnut ollenkaan edes heikolta. Parasta oli se, kun oma alle kolmevuotias poikani huusi yleisössä ”HYVÄ ISI ja HYVÄ TUUKKA” -huutoja. Aivan Upeaa! Tästä on hyvä jatkaa. Se minne jatkaa, on vielä auki…
Maria ennen kisaa takahuoneessa
Kisaprojekti suoritettiin nyt ekaa kertaa koko perheen voimin. Maria kilpaili hyvällä menestyksellä sunnuntaina sijoittuen 19 kilpailijan joukossa sijalle 11. Taivoittelemamme finaalipaikka jäi saavuttamatta, mutta tyytyväinen saa olla. Parasta kisakuntoa sai Maria esille. Kilpailu on tuolla kovaa ja erittäin raakaa. Moni joutuu pettymään ja vain harva menestyy. Pitäisi osata olla tyytyväinen itseensä ja tekemäänsä työhön.
Haluan kiittää nöyrästi seuraavia: Maria Virkkunen, Vilho, vanhempani Kaisu ja Jukka, Luca, Turo ja Nona, Jyri, Niko Varjola, Finnmax, Ravinnetukku, Kuntokeskus Sykex Lieksa, kaikki te seuraajat Facebookissa ja täällä Bunkkerissa!
www.facebook.com/CBBtuukkaheikkinen <- käykäähän diggaamassa
Tää on vielä voimassa, muistakaa täydentää protskuvarastonne.
Lue lisää
