On olemassa lukuisia syitä siihen, miksi treenit polkevat paikoillaan. Naturaalitreenaajille on kuitenkin hyvin tyypillistä, että mitään mullistavaa edistystä ei hetkessä tapahdu, vaan pitää olla malttia ja pitkäjänteisyyttä. Periksi ei pidä antaa. Bunkkerivalmentaja selvittelee tässä joitakin kehitykseen/kehittymättömyyteen vaikuttavia asioita.

Lähes jokaisella treenaajalla tulee jotakin liikettä tehdessä mieleen, että ”jätänpä yhden sarjan tekemättä ja teen sitten ensi treenissä”. Jos tuolle tielle lähtee, niin siitä tulee helposti kierre, jota ei meinaa saada poikki. Joka treenissä joku liike menee niin, ettei teekään kaikki ohjelmaan merkittyjä sarjoja. Monesti kuitenkin juuri nuo tekemättä jääneet toistot ovat kehityksen kannalta ne tärkeimmät ja se ei paljon auta jos ne sitten tekee ensi kerralla. Tekemättä ne on kuitenkin jääneet. Useimmiten vieläpä tekemättä jää sarjoja niistä raskaimmista harjoitusliikkeistä, perusliikkeistä, jotka muutenkin ovat ne tärkeimmät tehdä kunnolla. Sitten korvataan tekemättömiä sarjoja tekemällä jotain apuliikettä/hilavitkutusta muutama ylimääräinen sarja. Tuo ei kuitenkaan katkaise lepsuilukierrettä, vaan treenin luonne muuttuu joka tapauksessa.

Remmit käteen ja tee vielä se viimeinenkin sarja, joka kerta!

Syitähän tällaiseen käyttäytymiseen on useita. Tyypillisimmät ehkä kuitenkin väsymys, kiire, pahoinvointi, huono ohjelmointi, motivation puute ja luottamus siihen, että lihas on jo tarpeeksi väsynyt. Itselleni tyypillisin syy on kova lihasväsymys, jolloin ei kuitenkaan ehkä vielä ole antanut parastaan. Tuosta rajasta olisi päästävä yli, että kehitys jatkuisi, eikä polkisi paikallaan. Tuo on usein erittäin vaikeaa, eikä pää tunnu millään antavan lupaa vielä yhteen sarjaan. Paras apu on usin hyvä treenikaveri, joka tsemppaa sinut vielä yhteen kovaan sarjaan. Mikäli treenaa yksin, on oltava erittäin kova näyttämisen halu ja motivaatio, että saa nuo tärkeät sarjat tehtyä.

Harjoittelijan pitäisi tunnistaa omat laiskuuteen vaivuttavat tekijät ja pyrkiä välttämään niitä. Hyvä keinoja on vaihdella liikkeitä usein. On aivan tyypillistä, että jos viikosta toiseen tiedät aina, että sinun pitää tehdä viisi sarjaa kyykkyä vakiopainolla, niin jossain vaiheessa kiinnostus lopahtaa, ja jossain vaiheessa teet enää neljä sarjaa. Tuossa vaiheessa mennään jo alas päin. Jos vaikka vuorottelet kahta liikettä vuoroviikoin, niin jo se auttaa todella paljon. Vaihtele myös sarjamääriä ja toistomääriä tietyin väliajoin, ainakin parin kuukauden välein. Ei kannata tehdä jatkuvasti samaa liikettä hyvin paljon enempää kuin kolme sarjaa. Samat nivelkulmat tekevät paljon työtä ja jossain vaiheessa tulevat kolotukset ja tympääntyminen. Poikkeuksia on tosin paljon näissäkin asioissa, ja toisille toimii hyvin treenata jopa koko vuosi lähes samalla ohjelmalla menestyksekkäästi.

Suunnitelkaa ohjelmanne tarpeeksi kovaksi ja realistiseksi heti alkuun ja muistakaa vaihtelevuus. Ohjelmaa saa muokattua aina kovemmaksi, se on varma ja jokainen treenipäivä on erilainen. Ohjelmaan merkityt sarjamäärät pitää kuitenkin saada vähintään tehtyä AINA, jos nyt ei mitään poikkeavaa satu. Kokenutta harjoittelijaa harmittaa aina treenin jälkeen jos on jäänyt joku sarja tekemättä, sekin on varma. Taso nousee vain periksiantamattomuudella ja tinkimättömällä asenteella.

Eteenpäin pääset vain tarttumalla tankoon kiinni.

Eteenpäin painoissa ja toistoissa

Mitä enemmän treenivuosia on takana, sitä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota koko tehtävän harjoituksen intensiteettiin. Treeneistä on tapana tulla vuosien mittaan rutiniinomaisia ja usein pitää ihan pohtia syitä siihen, miksi treenit ei vie eteenpäin. Yleisimpiä syitä varsinkin lihasmassan kasvatuksessa on lepoaikojen pitkittyminen. Tämä johtuu usein siitä, että salilta löytyy ns. vakioporukka ja jäädään jutustelemaan. Itse koen jopa todella merkittäväksi kehitystä rajoittavaksi asiaksi sen, että sarjoja ei huomaamatta saada vietyä läpi riittävän rivakkaa tahtia. On kuitenkin tärkeää, että seuraava sarja paukutellaan jo ennen, kuin lihakset on päässeet liikaa palautumaan. Lihas saadaan väsytettyä huomattavasti tehokkaammin ja se myös pyrkii vahvistumaan kaikilta osin vastaamaan treenin vaatimuksia. Pieni sananvaihto kaverien kanssa on salilla ehdotonta, mutta suuremmat jutustelut pyrin ainakin itse säästämään muulle ajalle ja pitämään kiinni omista treeniin liittyvistä palautumisajoista. Tämä on yksi syy, miksi treenaan mielelläni yksin.

Harjoittelu on myös turhan usein painokeskeistä ja lihaksen väsyttäminen jää toissijaiseksi seikaksi. Jos lihasta haluaa kehittää vuodesta toiseen, on pystyttävä antamaan riittävästi ärsykettä lihaskasvun stimuloimiseksi. Tämä on todella haastavaa, koska pitää huomioida myös rasitusvammojen ehkäiseminen ja samalla voimatasojen kehittäminen. Eteenpäin pitää päästä. Bodailussa ei mielestäni kannata puhtaasti jakaa harjoittelua voima- ja massakausiin. Voimapuolta pitää välillä kuitenkin painottaa, mutta lihasmassaa kasvattavia tekijöitä on hyvä pitää samalla ohjelmassa mukana. Voimatasot on hyvä nostaa ylös aina silloin tällöin. Näin ollen lihaksen hermotuspuoli saadaa ajettua huippukuntoonsa ja sitten voidaan siirtyä pidempiin sarjoihin isommilla raudoilla –>lihas kasvaa. Jonkin ajan kuluttua voimatasot kuitenkin hiipuvat väkisinkin, mutta olet siltikin päässyt harjoittelussa eteenpäin. Seuraavalla voimapainotuksella pääset varmasti taas pidemmälle, kuin edellisellä.

Jos ei halua painottaa välillä voimaominaisuuksia, yksi hyvä tapa on edetä harjoittelussa seuraavaa kaavaa pitkin.

• Aloita tekemällä vain 1-2 liikettä per lihasryhmä (3-4 sarjaa/liike) ja anna niissä kaikkesi.

• Noin kuukauden kuluttua lisää toinen harjoitus samalle lihasryhmälle, samaan treenikiertoon (1-2 liikettä per lihas 2-3 sarja/ liike).

• Noin 2-3 kuukauden jälkeen lisää yksi kova liike lisää per lihasryhmä viikon ensimmäiseen harjoitukseen. (Vaativammassa versiossa jatketaan niin, että toiseenkin viikkokohtaiseen harjoitukseen lisätään yksi liike lisää).

• Lisää vasta 3-4kk jälkeen treenipainoja liikkeisiin ja palaa tuohon 1-2 liikkeeseen per lihasrymä ja teet vain yhden harjoituksen lihasryhmää kohden treenikierrossa.

• Kuukauden päästä lisäät taas sen toisen harjoituksen samalle lihakselle samaan treenikiertoon jne….

Tuon tyyppinen eteneminen on useimmiten sopivan vauhdikas varsinkin naturaalitreenaajille. Ensimmäisen kuukauden ajan lihas saa rasitusta vain niin, että se ehtii palautua kokonaan. 2-3 seuraavaa kuukautta lihasta hiukan ylikuormitetaan, koska palautumisaika jää puoleen ensimmäisestä kuukaudesta. Ylikuormitusta jatketaan tuosta lisäämällä lisää työmäärää samaan treenikiertoon. Tämän neljän kuukauden jälkeen on usein lyhyt kevennys paikallaan ennen kuin treenipainoja nostetaan ja valmistaudutaan uuteen jaksoon. Lihaksen saama ärsyke vaihtuu tasaisin väliajoin ja lihaksen on vahvistuttava. Sarjapituudet kannattaa pitää 6-12 toistossa per sarja ja mikään ei estä tekemästä toistoja aina enemmän kuin viime kerralla samassa treenissä. Pitää vain pitää kiinni niistä sarjapalautuksista.

Heikommat lihasryhmät vaativat erityistoimia, että kehosta tulee tasapainoinen!

Heikompien lihasryhmien harjoittelu

Meillä useimmilla on jokin lihasryhmä, joka ei pysy muu kehityksen mukana, vaan jää jälkeen. Jos tuolle asialle ei tee mitään hyvissä ajoin, käy niin, että heikkoudesta tulee silmiinpistävä. Tuossa vaiheessa tulevat myös usein muutkin ongelmat kuin visuaaliset, eli vahvat lihasryhmät vetävät ryhtiä vika-asentoihin.

Epäsuhdat voivat johtua hyvin monista eri asioista. Useimmiten syynä on yksipuolinen harjoittelu. Joitakin liikkeitä ei ”voi” jättää millään tekemättä, vaan niitä tehdään päivästä toiseen, viikosta toiseen, vuodesta toiseen…kuten penkkipunnerrus tangolla. Joitakin lihasryhmiä ei pidetä niin tärkeinä, kuin toisia ja sen takia niitä laiminlyödään treeneissä. Tuosta parhaina esimerkkeinä jalkaharjoittelu ja vatsalihakset. Nämä on kuitenkin sellaisia syitä, jotka on täysin asenteista riippuvaisia ja ns. helppoja korjata. Myönnytyksiä on tehtävä, mikäli haluaa tasapainoisesti lihaksikkaan vartalon. Päähänpinttymistä on päästävä eroon. Se ei tarkoita sitä, että penkki pitäisi jättää ikusiksi ajoiksi, vaan myös siitä liikkeestä voi pitää pientä taukoa. Usein tuossa käy myös niin, että kun on välillä tehnyt muita liikkeitä, niin lihaksisto vahvistuu eri tavalla ja esim. siihen penkkiin saa jopa uutta voimaa tuota kautta.

Ongelmallisia tapauksia tässä heikkojen lihasryhmien tapauksessa on he, joilla lihasryhmä ei yksinkertaisesti vastaa harjoitteluun, vaikka treeni tuntuisi menevän perille. Kasvua ei vaan tunnu tapahtuvan. Tuohon ei yleensä keksi helppoja ratkaisuja, vaan sortuu ajattelematta joko lopettamaan kyseisen heikon lihasryhmän harjoittelun, tai sitten alkaa harjoittelemaan sitä liikaa.

Tässä omia vinkkejäni heikon lihasryhmän treeniin. Ihan kokemuspohjalta:

• Perehdy kehoosi sen verran, että tajuat mitä liikettä ko. heikko lihasryhmä saa aikaan kehossasi. Jollet tiedä tätä perusjuttua, on melkein mahdotonta saada lihasta kunnolla väsytettyä. Liikkeitä ei tehdä vain tekemisen ilosta, vaan on myös tajuttava miksi niitä tehdään.

• Järjestä ohjelmasi niin, että treenaat heikon lihasryhmän yksinään omana päivänään ihan ensimmäisenä treenikierrossa. Tällä tavoin sinulla on täydet energiavarat harjoitteluun. Näin myös et voi jättää heikon lihasryhmän harjoittelua treenin viimeiseksi osioksi, kuten usein käy.

• Lepää yksi päivä ennen heikon lihasryhmän harjoittamista. Voit valmistautua tulevaan treeniin tankkaamalla energiat täyteen, ja keho on levänneenä paremmin vastaanottamaan treeniä.

• Lepää yksi päivä heikon lihasryhmän harjoittamisen jälkeen. Saat palautumisen paremmin käyntiin. Syö hyvin ja tankkaa taas rakennusaineita ja energiat täyteen.

• Aloita treeni sellaisella liikkeellä millä varmasti saat tosi hyvän tuntuman harjoitettavaan lihasryhmään. Yleensä tuntuma tulee siitä, kun lihaksiin alkaa virrata kunnolla verta. Tee 2-3 pitkää 20 toiston sarjaa tuota tuntumaliikettä, siirry vasta sitten pääliikkeeseen.

•  Panosta harjoittelussa täydelliseen tekniikkaan ja kohdelihaksen väsyttämiseen. Älä lähde salilta ennenkuin olet antanut kaikkesi kyseisessä treenissä. Lepo on yleensä tärkeämpää kuin treenimäärän lisääminen.

• Yksi vaihtoehto on, että treenaat saman lihasryhmän kahtena peräkkäisenä päivänä eri toistoalueilla ja eri liikkeillä. Toinen treeni ns. puolikovaa, toinen täpöllä ja sitten lepäät kunnolla kyseisen lihasryhmän osalta kokonaisen 10 päivää. Näissä päivissä nousujohteisuuden pitää olla ehdoton, muuten homma ei toimi. Eli tee seuraava kaksipäivänen aina suuremmalla työmäärällä kuin edellinen.

• Älä tee väkipakolla sellaisia liikkeitä, joilla et itse saa kohdistettua rasitusta oikeaan paikkaan. Kokeile eri liikkeitä ja liikkeen suoritustapoja. Saman liikkeen voi tehdä monella eri tavalla. Jos treenaat kaverin kanssa, sinun ei ole pakko tehdä samoja liikkeitä, mitä hän tekee.

Itse olen saanut varsinkin selkälihaksiini paljon kehitystä aikaan, kun olen muuttanut treeniäni huomattavasti. Avustavien lihasryhmien käyttöä pitää pyrkiä minimoimaan ja viemään paras energia harjoitettavaan lihasryhmään. Lihaskasvu vaatii aikaa ja lihaksia on väsytettävä jatkuvasti tietyin väliajoin. On pääasia, että olet varma mitä olet salilla tehnyt ja luotat siihen, että kasvua tapahtuu.

Tässä tuli pari isompaa asiaa. Merkittävä asia, joka hidastaa tai pysäyttää kehittymisen ja sopivan rauhallinen eteneminen liikkeissä, mikä varmistaa sen, että pääsee eteenpäin. Lisäksi ajateltavaa heikompien lihasryhmien treeniin. Seuraavalla kerralla Bunkkerivalmentaja antaa ohjelman ja ohjeet voimajaksoa varten. Voimajakso on hyvä pitää ainakin kolmen kuukauden treenaamisen jälkeen. Jos treenaat Bunkkerin ohjelmalla, niin tee sitä niin kauan, että tulee 3kk täyteen. Sitten on aika pienellä voimajaksolle. Enemmän siitä siis vähän ajan kuluttua.

Mikäli kaipaat henkilöhotaisempaa valmennusta, OTA YHTEYTTÄ S-POSTILLA: tuukkafcg@hotmail.com

Terveisin, Koutsi Heikkinen

Lue lisää

Treenit jo aloitettu!

Nyt, kun on saanut tuon viimeisimmän kisan ohi, niin voisin vähän kertoilla, millaiset fiilikset tällä hetkellä ovat. MM-kisa on edelleen pyörinyt aika paljon mielessä. Lähinnä päässä pyörii vain yksi kysymys: Miksi en päässyt kilpailussa edes 15 parhaan joukkoon. Tuohon kysymykseen olen pyrkinyt etsimään vastauksia kuvista ja videoista. Niistä olenkin saanut paljon vastauksia. Suurin syy on varmasti juuri se, mitä alusta asti epäilinkin, eli lihasmassan puute tietyissä lihasryhmissä. Toinen syy voi olla hiukan liian tummassa värissä, jonka vuoksi en erottunut pitkästä rivistöstä positiivisella tavalla.

Tässä kuvassa näkee hyvin, miten häviän käsien ja hartioiden massassa.

Tästä paljastuu tumma värini. Kunto on loistava, mutta se jää vähän varjoon.

Lisäksi ole pähkäillyt poseeraamista. Minun olisi jälkikäteen mietittynä pitänyt poseerata sekä tuplahauikset edestä, että anatomisen etuasennon niin, että vedän vatsaa sisään. Vatsalihasten jännittäminen olisi pitänyt jättää noissa asennoissa tekemättä. Saan keskivartaloni näyttämään erittäin ohuelta jos vedän vatsaa sisään. Niin tekivät lähes kaikki muut kilpailijat. Tuossa tein mielestäni ison virheen, jota en edes tiedostanut kisan aikana.

Nyt kisat on kuitenkin käyty ja analysoitu. Olen edelleenkin todella tyytyväinen omaan kuntooni kisassa ja en juurikaan parempaan olisi pystynyt. Se on pääasia ja se antaa positiivisen maun tästä viimeisimmästä kilpailusta. Tästä on todella hyvä jatkaa sitä, mistä tykkään eli KOVAA TREENIÄ!

Olen palannut jo osittain treenien kimppuun viime lauantaina. Tein silloin kropan käynnistelytreenin tätä ”ensimmäistä” treeniviikkoa ajatellen. Treeni sisälsi jalkakyykyn, penkkipunnerruksen ja maastavedon. Kaikissa noissa liikkeissä tein 5×5 toistoa treenipainojen ollessa 110-140kg. Hiki virtasi aikalailla, koska runsaan syömisen johdosta kehoon on tarttunut noin neljä kiloa turhaa nestettä. Siitä se pikkuhiljaa tasoittuu.

Maastavetoa

Oli myös mahtavaa päästä pitkästä aikaa salille yhdessä Marian kanssa. Otimme salille mukaan myös 1,5 vuotiaan poikamme, joka sitten jo intoutuikin vääntämään levytankoa ihan hiki hatussa Saa nähdä, minkä harrastuksen pariin poika löytää itsensä muutaman vuoden sisällä.

Poika tangon kimpussa

Pääosa ajasta on nyt kuitenkin mennyt täysin salielämän ulkopuolella. Olen pitänyt noin viikon breikin ja yrittänyt olla ajattelematta koko harrastusta. Kroppa on saanut levätä kisarääkistä niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Tämä aika on tehnyt hyvää. Lapsenhoito vie helposti ajatukset muualle ja lähestyvä joulunaika on myös pyörinyt mielessä. Viikonloppuna leivottiin myös pipareita koko porukalla. Tehtiin ihan perinteinen PIPARKAKKUTALO! Lisäksi oli monenmuotoista normipiparia lisäksi. Noita olenkin mussuttanut tässä jo aikalailla paljon.

Piparitalon osat tuli tehtyä ihan silmämääräisesti.

Tällainen oli lopputulos!

Tässä olen myös huomannut, että minut voi bongata myös tuoreimpien MusclePro ja Kuntosali-lehtien sivulta. FinnMax on pistänyt kuvani mainoksiinsa! Nämä on mukavia yllätyksiä ja mielelläni mainostan toimivia tuotteita, niitä saa Ravinnetukusta.

Tässä malliksi MusclePro-lehden mainos.

Countdown on muuten hävinnyt sivulta ja se on epäkunnossa. Yritämme ratkaista ongelmaa ja palauttaa tuo laskuri takasin etusivulle. Paljon uutta on tapahtumassa myös countterissa, joten se pitäisi nyt saada pyörimään. Pahoittelut tästä!

Lue lisää

Vuoden viimeiset kilpailut on nyt käyty ja on aika tehdä pientä reportaasia reissusta. Kilpailut pidettiin siis Itävallassa Sankt Pöltenissä (St.Poelten).

TÄSSÄ KISAT VIDEORAPORTIN MUODOSSA (3 osaa) KLIKKAA KUVISTA VIDEOIHIN!

Lähdin matkaan torstaina 14. marraskuuta. Ajelin autolla Joensuusta Helsinkiin. Matkalla joutui pysähtelemään varmasti 10 kertaa, koska olin lisännyt vedenjuontia melko paljon ja uloshan sitä nestettä sitten tulee entistä enemmän. Matias oli varannut meille kolmelle (minä, Matias Kari ja Utti Hietala) hotellihuoneen lentokenttähotellista. Olin paikalla ensimmäisenä ja otin huoneen vastaan. Ei mennyt kauaakaan, kun Mato saapui myös perille ja niin myös Utti. Aikamme rupateltua ja lepäiltyä lähdimme vielä saunomaan. Itselle tuo sauna teki tosi hyvää ja pieni ihon alla ollut nestekerroskin haihtui höyrynä ilmaan. Saunomisen jälkeen siirryttiin melko nopeasti untenmaille, koska herätys oli aamulla jo 4.30. Itse en juurikaan saanut silmiäni ummistettua, varmaankin kisat pyörivät jo niin tiukasti mielessä.

Saunan jälkeinen kunto ennen lähtöä Suomen puolella

Oma tankkaukseni alkoi aamulla heti herättyä. Minulla ja Matiaksella taisi olla kummallakin taas omat ruoat koko matkaksi mukana, kun taas Utti pystyi syömään jotakin aamiaispöydästäkin. Matolla oli hiukan eri kuviot, kuin itselläni, koska hänen piti olla erittäin tarkkana painonsa kanssa, että hän mahtuisi omaan -172cm sarjaansa. Kun Mato otti ravintonsa lähinnä vain nestemäisenä, itse mussutin sämpylöitä, banaania ja kananmunia.

Kunto ennen kisakokousta värin laiton jälkeen

Aamiaisen jälkeen siirryttiin lentokentälle, jossa matkaamme liittyi vielä delegaattina toiminut KP Ourama. Helsingistä ensin reilun parin tunnin lento Muncheniin, jossa välilasku. Pienen jalottelun jälkeen takaisin koneeseen ja siitä noin tunnin lento Itävallan Wieniin. Wienin kentältä matkustimme vielä linja-autolla noin tunnin Sankt Pölteniin. Perillä otettiin huone vastaan ja majoituin yhdessä Matiaksen kanssa. Meillä olikin tosi leppoisaa menoa huoneessa koko reissun ajan. Matiaksella oli paino hiukan korkealla sarjaa ajatellen, joten eikun kuumavesiammeeseen makaamaan ja kylpysuolan avulla nesteitä pois kropasta. Kroppa kuivahtikin tehokkaasti ja kaikki näytti lopulta hyvältä kisakokousta ajatellen. Aloitettiin myös kisavärin laitto niin, että yksi kierros väriä pistettiin ennen kisakokousta.

Kilpailijakokouksessa, kuva KP Ourama

Kilpailukokouksessa näimme ekaa kertaa kisakumppaneitamme ilman enempiä vaatteita ja hurjan näköistä porukkaahan siellä oli jokaisessa sarjassa. Kun oman sarjani vuoro tuli pituus- ja painon mittaukseen, niin jono vain kasvoi ja kasvoi. Lopulta sarjassani taisi olla 21 kilpailijaa. Tiukka eliminaatiokierros oli siis tulossa, kuten alkuun jo aavistelinkin. Pituutta minulle mitattiin vain 172,7cm ja painoa vaa´alla oli 73,3kg. Pituuslukemasta olin tosi ihmeissäni, koska se heitti niin paljon, mutta mitä väliä, oikeaan sarjaani kuitenkin pääsin. Mittauksien jälkeen jatkoin tankkaamista sämpylöillä ja otin kuvioon myös muutaman paukun kirkasta viinaa. Tuon olen todennut hyvin tehokkaaksi kuvattajaksi jos on vähänkään epävarma olo ihonalaisesta nesteestä. Lisäksi muutama alkoholiannos rauhoittaa mieltä niin, että saa nukuttua hyvin kisaa edeltävän yön. Illalla laitettiin molemmille vielä toinen kerros väriä.

Aamukunto kisapäivänä heti herättyä

Aamulla tsekkasin kunnon heti herättyä ja näytti tosi hyvältä. Kroppa oli kuiva, muttei kuitenkaan tyhjän näköinen. Noin olin aavistellutkin. Pistin vesihanat kiinni ja jatkoin kuivan hiilarin syömistä kisapaikalle asti. Aamulla laitettiin vielä kolmas kerros kisaväriä. Aamutoimien jälkeen meidät kuljetettiin kisapaikalle. Paikka oli joku paikallinen messuhalli, joka toimi erittäin hyvin tähän tarkoitukseen. Yleisöä ei alkukisaan liiemmin ollut saapunut. Takatilat olivat riittävän tilavat ja kaikki toimenpiteet oli hyvä suorittaa.

Ennen lavalle menoa kunto näytti tosi kovalta

Aloitin pumppailun taas hyvissä ajoin, koska ikinä ei tiedä miten sarjajärjestys elää ja milloin pääsee lavalle. Nytkin oli jotain muutoksia lähinnä bikini-sarjasta johtuen. Utti levitteli öljyt nopeasti pintaan ja siitä sitten vaan kisajonoon. Astelin lavalle erittäin luottavaisin ja keskittynein mielin. Tiesin, että olen kunnossa. Eliminaatiokierros oli ohi hyvin nopeasti. Pääosan ajasta joutui vain seisomaan etuanatomisessa asennossa ja kertaalleen sai poseerattua joitain pakollisia asentoja.

Tämä kunto ei riittänyt MM-tasolla 15 parhaan joukkoon!

Kun kierros oli ohi, sarjasta pudotettiin 6 kilpailijaa pois. Valitettavasti olin itse tuossa porukassa. Vaikka olinkin todella hyvässä kunnossa, niin ilmeisesti hävisin vieläkin liikaa tiettyjen lihasryhmien lihasmassassa. Eniten häviän käsien, olkapäiden ja selän massassa. Yksi syy putoamiseen saattoi olla myös kisavärissäni, joka oli hiukan liian tumma. Tilanne olisi ollut parempi, mikäli ihossa olisi ollut enemmän kiiltoa eli öljyä. Näitä on kuitenkin hankala arvailla, mistä mikäkin karsiutuminen johtuu. Nyt kävi näin.

Kisan jälkeen siirryin välittömästi katsomon puolelle ja pääsin omin silmin katsomaan oman sarjani alkukisaa. AIVAN USKOMATON TASO KILPAILUSSA! 15 viimeisteltyä kuntoa ja tosi lihaksikkaita kilpailijoita rivi täynnä. Siltikin olisin toki halunnut olla tuossa porukassa. Uskomatonta ajatella, että siitäkin rivistä tippui vielä 9 jamppaa pois finaalista. Moni joutui pettymään, mutta kyse on MM-kilpailuista ja siellä karsinta on erittäin kovaa. Myös muitten sarjojen alkukisoissa oli erittäin kova taso ja niitä siellä sitten ihmeteltiin iltapäivään asti.

Alkukilpailujen jälkeen siirryimme takaisin hotellille ja kisavärien pesuun. Mielessä oli kuitenkin koko ajan kaksi asiaa. Oma heikko sijoitus painoi mieltä ja toisaalta oli mieletön vapautunut fiilis, kun dieetti oli loppunut, kuin seinään. Kaikki velvoitteet kisoja kohtaan olivat melkeinpä ohitse. Ruoka oli toki myös mielessä ja lähdimmekin heti käymään SPAR-kaupassa ja ostettiin sieltä säkilliset paikallisia ruokatarvikkeita. Tuosta alkoi melko tiivistahtinen ruokailu ja pistäydyttiin vielä Matiaksen kanssa kiinalaisessa buffet-pöydässä. Ilta meni mahaa pidellen ja kisoja analysoiden.

Jalat buffet-ruokailun jälkeen. Ravinto virtasi suonissa.

Finaalipäivän aamuna lähdimme heti aamusta aamupalalle McDonaldsiin. Siellä oli aamiaismenu juuri sopivasti ja kolmisen kertaa käytiin tarjottimet täyteen ruokaa. Siihen vielä päälle jälkiruoat ja maha oli suht täysi. Jännä juttu, mutta näläntunne ei lähde silti mihinkään. Mäkkärin jälkeen tepasteltiin vielä Subway-jonoon ja otettiin muutama patonki mukaan kisaevääksi.

Mäkkäristä välipalaa

Hotellilla päätimme, että minä osallistun  joukkueemme tiimistä kansojen paraatiin, mikä aloittaa finaalipäivän. Joten vielä yksi velvollisuus oli edessä. Takaisin kisapaikalla puin vielä kerran poseeraushousut jalkaani ja lähdin KP Ouraman kanssa seisomaan paraatiriviin. Juteltiin siinä KP:n kanssa niitä ja näitä samalla, kun viralliset miehet pitivät puheita. Itävallan kansallislaulun jälkeen tuo tilaisuus oli ohi ja pääsimme katsomaan kovatasoisia finaaleja.

Finaalit tarjosivat mielettömän kokemuksen. Kisat olivat helposti kovatasoisimmat kehonrakennuskilpailut, mitä olen koskaan livenä päässyt seuraamaan. Kaikkien sarjojen finaalikuusikot olivat erittäin kovia kisaajia ja yhteistä kaikille oli se, että viimestelyt olivat menneet aikalailla nappiin. Menestystä kaipaavan pitää olla sekä symmetrinen rakenteeltaan, että lihaksiltaan. Lisäksi pitää olla täysin kuiva kunto ja rasvat poltettu joka paikasta. Muuta keinoa pärjäämiselle ei ole. Myös esiintyminen toki huomioidaan ja sitäkään ei voi väheksyä. Itseäni kiinnosti eniten vapaaohjelmat ja lisäksi tietysti oma sarjani -175cm. Vapaaohjelmat olivat tasoltaan vahtelevat, mutta mukaan mahtui myös erityisen mieleenpainuvia ohjelmia. Mestareiden ratkettua jatkoimme Maton kanssa syömistä, missäs muualla, kuin McDonaldsissa.

Oman sarjani voittaja venäläinen Viktor Simkin

Jossakin vaiheessa päivää keskustelimme KP Ouraman kanssa kisajuttuja ja sain erittäin arvokasta palautetta hänen suunnastaan. On aina mahtavaa kuulla, missä asioissa olisi parannettavaa ja ylipäätään varmistua siitä, kannattaako jatkossa edes harkita tällä tasolla kisaamista. Nyt tiedän, että pystyn kyllä kisaamaan uudelleenkin MM-tasolla, mutta sitä ennen on saatava etenkin kädet ja olkapäät uudelle tasolle.

Mäkkärireissun jälkeen valmistauduimme seuraavaan ruokailuun, joka oli kilpailujen virallinen banketti. Siellä oli tarjolla alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Toki juomat tulivat vielä lisäksi oman mielen mukaan. Syöntikunto oli minulla tuossa vaiheessa vähän jo kehno, joten panostin lähinnä jälkiruokaan ja viiniin. Banketissa käytiin kisoja läpi ja saatiin viralliset tuloslistat. Päiviteltiin myös, että minkä näköisiä ukkoja jäi finaalien ulkopuolelle. Viereisessä pöydässä olleet bulgarialaiset olivat ”tyylikkäästi” banketissa tank-topit päällä ja myös heidän kokoaan ihmettelin. Nuo kaverit olivat sarjoissaan kympin ulkopuolella. Kova kilpailutaso jatkui siis vielä banketissa

Utti ja bulgarian CBB-miehet. Nuo ukot jäivät kummatkin top 10 ulkopuolelle sarjoissaan!

Maanantaiaamuna lähdimme aamiaisen jälkeen takaisin Suomeen. Matkat menivät leppoisasti hyvässä seurassa. Iso kiitos huone/kisakaverilleni Matias Karille, huoltajallemme Utille, sekä matkaseurasta, että jutuista KP Ouramalle! Suuri kiitos myös sponsorilleni FinnMaxille siitä, että olette pitäneet hyvää huolta ravinnepuolestani!

Lyön koko vuoden vielä pakettiin uudessa artikkelissa jossain vaiheessa, mutta jo nyt haluan kiittää kaikkia blogin seuraajia ja minua tukeneita/tsempanneita. Tuki on ollut kullanarvoista. Nyt vain takaisin salilaitteiden kulutukseen ja uusiin kuvioihin. Tulevat kisat ovat vielä mysteeri, mutta täältä löytyy aina tuorein tieto myös tulevaisuudestani. Pysykää siis ihmeessä bunkkerissa mukana jatkossakin!

Uusi COUNTDOWN on muuten käynnistynyt. Mitä on tulossa? Se selviää piakkoin…

 

 

Lue lisää

Vihdoinkin se on koittanut. MM-kisaviikko. Tätä viikkoa olen odottanut SM-kisoista lähtien, tai tarkalleen siitä päivästä, kun sain kuulla, että minut on valittu Suomen joukkueeseen. Siitä on nyt aikaa jo 11 viikkoa. Väliin mahtuu PM-kisat, joihin en enää olisi saanut itseäni motivoitua, mikäli tätä tulevaa kilpailua ei olisi ollut näköpiirissä.

Koska en ole vielä aivan käsittänyt, miten kovaan kisaan olen nyt menossa, on aika vähän laittaa faktoja pöytään:

• Kilpailussa on mukana maailman parhaat kilpailijat jokaisessa sarjassa.
• Kuulun nyt itse tuohon porukkaan, maailman parhaisiin.
• MM-kilpailujen taso on vieläkin kovempi, kuin EM-kilpailuissa.
• Nämä kilpailut pidetään vain kerran vuodessa ja suomalaisedustusta ei ole joka kerta edes mukana.
• Kunto on nyt niin hyvä, että tiedän pystyväni kilpailemaan tässä kivikovassa seurassa.

Vaikka kuinka listaisi näitä faktoja, niin viimeistään punnitusjonossa selviää, miten kovasta kisasta on kysymys. Tiedän jo nyt, että silloin tippuu viimeistään maan pinnalle. Niin kävi myös EM-kisoissa ja osaltaan myös PM-kisoissa. Vaikka jo EM-kilpailuissa sarjalaiseni näyttivät mielettömän kovakuntoisilta, pystyin silti voittamaan reilusti yli puolet heistä. Tuo on tähän astisista kokemuksistani ehkä se kannustavin Suomen overall-voiton lisäksi. Tiedän, että pystyn kilpailemaan tuolla tasolla ja voittamaan huomattavasti itseäni isompikokoisia kilpailijoita. Kokonaisuus ratkaisee ja itselleni lihaserottuvuus rakenteeni lisäksi on suurimmat vahvuuteni. Ne pitää olla kunnossa jos mielin pärjätä.

On viimeinen virhe lähteä vertailemaan itseään toisiin kilpailijoihin ennen kisaa. Itse voi vaikuttaa vain omaan kuntoonsa, toiset huolehtivat varmasti samalla tavallaan itsestään. Tärkeintä on tehdä kaikki itse niin hyvin, kuin vain kykenee. Silloin jos asiat menevät nappiin, tuomarit hoitaa kyllä sen lopputuleman. Sijoitus on se, mihin sen hetkinen kunto riittää. Olen nyt niin luottavainen kuntoni suhteen, kuin vain voin olla. Lähden siitä, etten riskeeraa yhtään mitään. Värit ja öljyt hoitaa ammattilainen (Utti) ja itse hoidan kuntoni kuivaksi lauantaiaamua varten.

Maanantain kondista

MM-kilpailussa on yleensä ollut noin 20 kilpailijaa per sarja. Tuo tarkoittaa sitä, että ensin suoritetaan ns. eliminaatiokierros, jossa valitaan 15 parasta kilpailijaa varsinaista alkukisaa varten. Vaikka kisassa olisi 30 kilpailijaa, niin siltikin alkukisaan pääsee vain 15 parasta. Useimmiten eliminaatio tehdään jo pelkkien anatomisten asentojen perusteella. Varsinaisia poseerauksia ei siis tarvitse ottaa. Itselleni tuo on erittäin hyvä asia, koska olen perusrakenteeltani niin hyvä. Eliminaatio ei siis pitäisi itselleni olla suuri ongelma, vaikka häviänkin lihasmassan määrässä suurimmalle osalle kilpakumppaneistani.  Ensimmäinen etappi on siis saada itsenäs varsinaiseen alkukisaan. Siitä alkaa itse kisa sijoituksista ja niistä yksikään ei varmasti tule helpolla.

Matkaseurakseni saan myös toisen kilpailijan, Matias Karin. Suomessa kilpailemme Matiaksen kanssa aina samassa sarjassa, mutta MM-kisoissa Maton tarkoitus on päästä alle 171 cm:n sarjaan, kun itse kisaan alle 175 cm:n sarjassa. Mahtavaa päästä hienossa seurassa kisamatkalle, ihan huippujuttu!

Piiiiiitkän kisavuoden loppu vihdoin häämöttää, tätä on odotettu!

I´m ready!!

 

Lue lisää

Tässä kaikki viimeisen kovan treeniviikon harkat. Jokaisen punttitreenin päälle tuli taas lisäksi aerobinen pätkä crossarilla 10-13 minuuttia. Paino kävi alimmillaan tällä viikolla 74,2 kilon lukemassa. Ihmeissäni olen painon kanssa, koska se on pysynyt noin kaksi viikkoa aikalailla samassa, mutta kunto taas tiukentuu ihan silmissä. Ei haittaa, mutta ihmetyttää. Maksimisarjapainoni saa olla 78 kiloa ja epäilen sen olevan puntarilla jotain 73 kg.

Monday 4.11.2013 BB-GYM

Vinopenkki Smithissä 4x7x110kg +5x90kg ylileveä ote
Penkki käsipainoilla 16,14,13x41kg
Superina:
Ristitalja eteen 3x12x30kg
Etunojapunnerrus rystysillä 18,18,16

Hauiskääntö tangolla 4x8x50kg
Hauiskääntö istuen kp 11,11,12x21kg
Scott-hauis kp 3x10x16kg
Vasarahauis kp 20x16kg -> 16x16kg -> 8x11kg pudotussetti

Vähän liikkeidenvaihtoja viimeviikkoiseen, koska olin nyt ruuhka-aikaan salilla. Kyllä ne voimat vaan säilyy kohtuullisena ihan dieetin loppuun asti. Varsinaista voimattomuuden tunnetta ei nyt tullut ollenkaan, vaan virtaa riitti ihme kyllä.

 

Tuesday 5.11.2013 BB-GYM

AAMULLA:
Alatalja puolileveä lapiokahva 10,10,10,11x100kg
Ylätalja leveä ote 3x12x85kg +Ylätalja niskan taakse 7x50kg
Vipuvarsisoutu 13,14,15x50kg/käsi + 9 toistoa kahdella kädellä
Pullover alataljasta 3x15x35kg
Yläselkälaite 12,8x50kg

PÄIVÄLLÄ:
Voimapyörä 30,20,17
Vatsarutistus taljassa 30,35,41 x70kg
Vartalonkierrot laitteessa 3×12/puoli x42,5kg
Vinovatsarutistus istuen taljasta 3×15/puoli x35kg
Vatsarutistus laite 2x

Tosi hyvät harkat niin aamulla, kuin päivälläkin. Motivaatio on nyt niin huippuluokkaa, että ei mitään ongelmia treenien läpiviennissä. Kuntopiiripäivä tähän väliin tulee kuitenkin tarpeeseen palauttavana treeninä.

 

Wednesday 2.10.2013

AAMULLA:

Kuntopiiri painoilla, 45min

Levytangolla, käsipainoilla ja omalla kehon painolla suoritettuja liikkeitä koko ropalle. 4 kierrosta ilman taukoja.

ILLALLA:

Kävelylenkki, 45min, syke 125-135 rpm

 

Thursday 7.11.2013 BB-GYM

AAMULLA:
Hack-kyykky 6,6,7x155kg +pudotus 8x100kg
Askelkyykky tangolla 2×10/jalka x100kg
Polven ojennus istuen 3x10x80kg +pudotus 10x35kg

PÄIVÄLLÄ:
Hyvää huomenta tangolla 14,15,16x100kg
Polven koukistus istuen 8x75kg, 2x8x70kg, 14x30kg
Reisien lähennyslaite 3x20x pakka
Pohkeet istuen jalat suorina 3x13x80kg
Reisien loitonnuslaite 1 MAX sarja

Voin sanoa, että nyt on voittajafiilikset. Tässä oli viimeinen kova jalkatreenipäivä tällä dieetillä ja ennen MM-kisaa. Ens viikolla tulee löysempää vielä kintut, mutta ei tällaista vastaavaa rytistystä. Kroppa on ajettu niin tyhjäksi, että raskasta oli ja pitää ollakin. Jotain bonusliikettä tuli silti tehtyä, että meni viimesen päälle

Friday 8.11.2013 BB-GYM

AAMULLA:
Pystypunnerrus laite 4x6x50kg, 10x25kg
Pystysoutu kp 13,14,15x23kg
Vipunostot sivulle kp vinopenkissä 4x15x8kg
Takaolat peck-dekissä 2x15x10kg

PÄIVÄLLÄ:
Dippi 3x10x50kg
Pushdown vastaotteella ylätaljasta 3x13x55kg
Selän ojennus laitteessa 15×62,5kg, 2x15x57,5kg
Yhden käden ojentajapunnerrus laitteessa 1xMAX x50kg
Superina:
Kick-back 3x16x16kg
Viparit sivulle istuen kp 16,17,18x11kg

Siinä ne sitten oli. Nimittäin tämän dieetin viimeiset kovat treenit! Ensi viikko on kropan kuivattelua ja treenit enemmän pumppiluonteisia, niinkuin aina ennenkin olen valmisteluissani käyttänyt. Keho pitää nyt saada täyteen iskuun ja liika rasitus pitää ottaa lihaksilta pois. On mukavampi kisata lavalla, kun paikkoja ei kolota ollenkaan.

 

Saturday 9.10.2013

Kävelylenkki 30min, syke 130-140 rpm

Todella reipasta kävelyä pilkkopimeässä Mätäsvaarassa Marian kanssa. Lenkin jälkeen oli ihan kuollut olo ja tuntui, ettei elämästä tule mitään. Makoilemalla lähti ja saunat vielä päälle.

 

Sunday 10.10.2013

AAMULLA:

Renkaanvaihto autoon, pultit tiukalla J 30min

PÄIVÄLLÄ:

Kuntopiiri painoilla, 3 rundia, 30min

Venyttelyt koko kropalle, 45min

Isänpäivä meni vähän kevennellessä. Kuntopiiri oli hiukkasen kepeempi, kuin normisti ja illalta jäi kävelylenkki pois. Tässä oli kaikki kovemmat treenit ennen MM-kisaa. Kroppa on kivuton ja täydessä latingissa

Tällainen oli kunto keskellä treeniviikkoa. Ihan hyvillä mielin sen suhteen. Tuohon, kun teen kuivattelut ja pienet tankkaukset, niin uskoisin kunnon lähentelevän 100% tasoani.

Kiitokset vielä FinnMaxille tätäkin kautta, olin päässyt lehtimainokseenkin asti!

Ja suosikaa ihmeessä Ravinnetukun nettikauppaa, mahtavat hinnat ja laadukkaat tuotteet, suosittelen.

Lue lisää

Yllä oleva kuva on otettu tämänhetkisestä työpöydästämme. Se kertoo aika ytimekkäästi, mitä tässä viime kuukaudet, viikot, päivät ja tunnit on tullut tehtyä. Tai ainakin olen yrittänyt parhaani mukaan tehdä. Tuohon sanaparteen kiteytyy niin moni asia, että ajattelin laittaa siitä ihan oman jutun tänne bunkkeriin. Tuolla työn teolla tarkoitan lähinnä treenaamista ja unelmointi liittyy hyvin vahvasti tuleviin koitoksiin.

On fakta, että jokaisella ihmisellä pitää olla unelmia. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi elää saavuttaakseen unelmansa. Unelmat säilyvät, vaikkei niitä saavuttaisikaan ja potkivat eteenpäin. Monet unelmat käyvät kuitenkin toteen, jos niitä varten tekee määrätietoisesti työtä. Osa unelmista taas täyttyy ihan sattumalta hyvien yhteensattumien kautta.

Itse olen sellainen tyyppi, että pystyn samaistumaan helposti legendariseen lausahdukseen ”Matka on tärkeämpi, kuin itse päämäärä.” Varsinkin useiden viikkojen dieetillä olon aikana tapahtuu niin paljon, että itse päämäärä (kilpailu) jääkin lopulta toissijaiseksi. Tuon asian huomaa vasta jälkeenpäin, mutta niin se vain on. Kilpailu itsessään on tavoite ja päämäärä, mutta yleensä mahdollista kilpailumenestystä voi pitää jo pienoisena unelmana. Itse ainakin unelmoin sellaisia asoita, mitkä koen itselleni mahdottomiksi. Tällä hetkellä unelmoin MM-mitalista. Se ei ole mikään varsinainen tavoite, mutta kaukainen unelma, josta saan hirveän paljon tarmoa siihen työntekoon, mahdottomuudestaan huolimatta. Unelmoin myös dieetin loppumisesta. Se tulee kuitenkin väistämättä tapahtumaan, joten se ei ole samanlainen unelma, vaikka sen toteutuminen varmasti tuokin mielettömän hyvän olon tunteen.

Hyvän olon tunne liittyy hyvin vahvasti kehonrakennukseen. He, jotka lajia harrastavat tietävät, että vaikka kilpailuista ei menestystä tulisikaan, niin matka kilpailuhin on aiheuttanut runsaasti henkistä kasvua. Sen myötä, kun kisat ovat ohi, tulee suunnaton hyvän olon tunne. Se fiilis, että tosiaan teit sen, on sanoin kuvaamaton. Tuo tapahtuu automaationa heillä, joilla homma on terveellä pohjalla ja suhtautuminen kehonrakennukseen on luonnollinen. Kukaan ei saisi olla kehonrakentaja pakosta, vaan omasta halusta. Siihen pitää liittyä vahva tunne ja hengellinen puoli. Niitä tarvitsee treenatessa, dieetillä, yleisessä hyvinvoinnissa ja fyysisessä kehittymisessä.

Dieetti on kilpailijalle henkisesti kasvattavinta aikaa. Treenikaudellakin sitä tarvitaan varsinkin itse tekemisessä. Pakkotoiston foorumilla kirjoitin asiasta kesällä seuraavaa:

”Pääpointti jutussani oli se, että vaikka dieetillä ollessaan tuntuu siltä, että se lopputulema (kilpailu ja sijoitus) on se pääasia, niin jonkin ajan kuluttua kisoista se ei sitä olekaan. Pääasia on se, miten paljon jokainen kilpailudieetti ihmistä kasvattaa. Sen huomaa todella monesta asiasta.

1.) Omasta toiminnastaan löytää aina jotain parannettavaa. Oppii rytmittämistä, asioiden helpottamista ja arvostamaan pienempiä asioita.
2.) Henkinen kantti ainakin kaksinkertaisuu ja jopa moninkertaistuu. Tämä asia riippuu lähinnä siitä, miten paljon vaikeuksia dieetin aikana voittaa.
3.) Oppii suhteuttamaan kehonrakennuksen oikealla tavalla muuhun elämään nähden. Kokemattoman kilpailijan tunnistaa dieetillä lähes aina siitä, että mielessä ei ole juuri yhtään mitään muuta, kuin tulevat kilpailut ja dieetti, vaikka päässä pitäisi pyöriä pääasiassa ihan muut asiat. (Osasinpa kirjoittaa tuon taitavasti )
4.) Stressinsietokyky paranee huimasti. Ketkä ovat leppoisalla tuulella dieetin ajan, lopputulos on myös pääosin loistava. Stressaantuneet, vihaiset ja töykeät ovat yleensä huonommassa jamassa.
5.) Huomaa muiden ihmisten merkityksen oman henkisen hyvinvoinnin kannalta. Tämä jää monesti arjessa huomaamatta. Välillä dieetillä ollessaan tuntuu henkisesti olevan lopussa erinäisistä syistä johtuen, mutta toisten ihmisten avulla nousee kyllä syvältäkin suosta.

Asioita on toki paljon lisääkin kuten sanoin, mutta tuossa niitä tärkeimpiä.

Itsekin tiesin jo vuonna 2010 keväällä, että en tule pääsemään lähellekään samaa kisakuntoa, missä olen aiemmin ollut. Silti lähdin dieetille, koska olosuhteet olivat täysin erilaiset, kuin aiemmilla dieeteilläni. Tiesin myös, että jos onnistuisin tuossa projektissa edes kohtuullisesti, olisin myös jatkossa taas vahvempi ihminen. No, voitin nuo kisat jopa paskalla kunnolla, joten olisi voinut mennä huonomminkin. Olisin kyllä ollut tuohon prokkikseen todella tyytyväinen, vaikka olisinkin sijoittunut vaikka sijalle 5. Niin paljon se kisa opetti jatkoa ajatellen, ja myös niillä opeilla on ollut vaikutuksia tuon jälkeisiin huomattavasti kovempiin suorituksiin. Toki aina pitäisi olla perkeleen kovassa kunnossa, mutta se ei ole kuin se päällinen puoli ja siitä riippuu kisatulos MUTTA aina on myös olemassa se sisäinen kasvu, minkä tulokset nälyy sitten KOKO LOPPUELÄMÄSSÄ.Ei tätä hommaa tehdä lehtiä ja arvostelijoita varten, vaan omaa fiilistä ja elämää varten. Perhanan kasvattava laji myös sen Suomalaisen sisun kannalta ajateltuna!”

Tuossa tekstissä kiteytyy moni asia, miten itse näitä asioita lajin sisällä pähkäilen. Samoja asoita liittyy toki myös elämääni yleensäkin, koska minulle nämä asiat tulevat luonnollisesti lajin myötä. Niitä oppeja on myös hyvä soveltaa arkeenkin.

Mitäs sitten kun iso mahdoton unelma toteutuu? Sitä tapahtuu harvoin, mutta niin kuitenkin on mahdollista tapahtua. Tällaisessa harvinaisessa tilanteessa on hyvä katsoa taaksepäin ja perehtyä tarkemmin mitkä asiat johtivat unelman toteutumiseen. Oliko se oma kova työnteko? Yleensä joo. Oliko se osaltaan sinusta riippumattomista syistä tapahtunut? Yleensä joo. Auttoivatko muut ihmiset unelmasi saavuttamisessa? Yleensä joo. Mitä tällä haen takaa, niin lähes aina unelmiin liittyy muita ihmisiä ja varsinkin niiden saavuttamiseen liittyy paljon muuta, kuin sinä itse. Kun olet saavuttanut jonkun unelmistasi, se muuttuu konkretiaksi. Jos unelmoit samasta asiasta uudelleen, tiedät sen olevan saavutettavissa ja et saa siitä enää samanlaista fiilistä/kannustinta. Lähes kaikki on mahdollista, mutta yleensä unelmat on tarkoitettu jäämään toteutumatta. Tarvitsemme asioita joista unelmoida, että saavuttaisimme mahdollisimman paljon!

Liiallisessa unelmoinnissa on myös kääntöpuolensa. On vaarana, että jäädään uneksimaan ja todellisuus hämärtyy. Tuo on jopa erittäin tyypillistä kehonrakentajien tai heiksi pyrkivien keskuudessa. Varsinkin omaa kuntoa ei osata arvioida riittävän krittisesti. Kuvitellaan ja haavellaan kunnon olevan paljon parempi, kuin mitä se kisatasolla pitäisi olla. Toinen asia, mitä huomaa on se, että kun sattuu kilpailuissa menestymään, niin sekin johtaa kuvitelmiin, jopa ylimielisyyteen. Se mitä kehonrakentajan mielestäni vähiten pitää olla, on ylimielisyys. Vaikka keho olisi miten trimmattu tahansa ja vaikka kaapista löytyisi kuinka monta pyttyä, et silti ole yhtään sen parempi ihmisenä, kuin joku toinen.

Omasta elämästään pitää nauttia ja paras tilanne on se, kun itse elämää pitää eräänlaisena unelmana. Jos tarpeeksi monet asiat ovat toteutuneet, niinkuin olet halunnut, niin elämisestä muodostuu loistava kokonaisuus, että siitä nauttii ihan täysillä. Sitä ei pienet vastoinkäymiset horjuta. Kuntoilu on vain yksi osa tuota kokonaisuutta, mutta se parantaa elämän laatua ainakin itsellä uskomattoman paljon. Se on aina sitä tehnyt, jo kauan ennen kilpailu-urani alkua. Kilpailumenestys lisää  hyvän olon tunnetta ja kannustaa myös eteenpäin, mutta se merkittävin asia on kuitenkin kisojen ulkopuolella.

Tähän kuvaan on hyvä lopettaa. Oma perhe on itselleni tällä hetkellä se unelma, jota elän. Siihen ei vaikuta kehonrakennus, ei dieetit eikä kilpailut. Vaikka tämä unelma toteutuikin, jopa nopeammin, kuin olin haaveillut, niin nyt se on todellisuutta ja siitä pitää nauttia!

ENÄÄ VIIKKO MM-KISAAN, LET THE DREAM COME TRUE!

Lue lisää

Ketkä hallitsevat naisten lihaskisoja bodyfitness ja figureluokissa? Kuka on Suomen ykköskilpailija? Löytyykö listalta yllätysnimiä? Ovatko ammattilaisurheilijamme automaattisesti listan järjessä? Entäs lähellä top kymppiä olevat nimet?

Tähän listaan on isketty järjestykseen mielestäni tämän hetken kovimmat suomalaiset bodyfitness/figure -kisaajat. Kokonaisuus viime vuosilta ratkaisee. Arvostelussa on painotettu hyvin paljon itse fysiikkaa, kilpailumenestystä ja myös tulevaa potentiaalia. Luonnolliesti myös paljon jossittelua. Kisaajista ovat mukana he, jotka kisaavat tai aikovat mahdollisesti kisata lähivuosina. He jotka ovat jossain ilmoittaneet lopettaneensa uransa, ovat tiputettu raakasti pois tältä listalta. Listaa ei pidä edelleenkään ottaa liian tosissaan.

Jokaisella on tietysti omat mielipiteet ja järjestykset, mutta tässä tulee BUNKKERIN virallinen listaus, johon ei muiden mielipiteet isommin vaikuta!

10. Elin Hassel

• Varsinaisen kymppilistan aloittaa lahjakas nuori kilpailija Elin Hassel. Johtuen nuoresta iästä (20v?) hän on kehonsa puolesta vielä melko raakile, mutta on siltikin jo hienosti menestynyt tyyppi. Elin on voittanut kisoja nuorissa, mutta nyt keväällä 2013 hän voitti pitkän BF-sarjan myös yleisessä sarjassa ja edusti Suomea myös arvokilpailuissa ollen EM kilpailuissa pronssilla, tosin juniorisarjassa. Elinillä on todella upea rakenne, johon kasvattaa jopa ammattilaisuuteen vaadittava lihasmassa. Ja vielä sellainen, että sillä pystyisi taistelemaan todella hyvistä sijoituksista.  Mittasuhteet ovat kohdillaan, joten tulevaisuuden menestys on lihasmassasta kiinni. Esiintyminen on myös valovoimaista etenkin hienon hymyn vuoksi. Elin peittoaa listalla kokeneempia kisaajia lähinnä juuri mahtavan tulevaisuuden menestyspotentiaalinsa vuoksi. Ura nousukiidossa.

 

 

 

 

 

 

 

 

9. Elina Oinonen

• Elina on melko kokematon uusi kisaaja, mutta mikä kroppa häneltä jo löytyykään. Lihakset on harvinaisen pyöreät ja lihasmassaa löytyy hienosti. Keho ei vaadi enää kuin pientä hienosäätöä, että hän saavuttaa todellisen potentiaalinsa tässä lajissa. Kropassa voisi myös olla vielä lisää tiukkuutta, että tämä kasvoiltaan erittäin kaunis kisaaja erottuisi lavalta vieläkin paremmin kovissa kilpailuissa. Elinalle kuluva vuosi 2013 oli menestyksekäs. Hän voitti Suomen mestaruuden ja oli lajin yleisen sarjan MM-kilpailuissa kuudes jääden pronssimitalista vain viiden pisteen päähän. Lisäksi Elina sijoittui neljänneksi kovatasoisessa kansainvälisessä Arnold Amateur kilpailussa. Elinan paketti on yksinkertaisesti sanottuna kasassa, eikä suuria puutteita ole. Pitää olla todella kova kisaaja, että Elinan päänahka olisi otettavissa. Fysiikaltaan muistuttaa toista kovaa kilpailijaa Heidi Sorsaa. Elinankin ura on hienossa nousukiidossa ja vasta alkanut.

8. Hanna Saario

• Syy, miksi Hanna Saario on Elinaa korkeammalla sijalla on Hannan mahtavassa rakenteessa. Siitä ei juuri puutteeita löydy. Lisäksi Hanna osaa tuoda itseään esille juuri oikealla tavalla, eli niin, että hän näyttää lähes täydelliselta kilpailijalta. Sitten syy, miksi Hanna ei kuitenkaan ole listassa korkeammalla: lihakset. Pienen lihasmassan lisäyksen lisäksi Saario tarvitsisi vielä yhtä pykälää tiukemman kisakunnon. Sen jälkeen hän olisi ainakin Suomen tasolla lyömätön paketti. Viime vuonna (2012) Hanna voitti jopa Pohjoismaiden mestaruuden, mikä oli todella kova juttu! Muutakin kisamenestystä löytyy mm. SM-kulta samalta vuodelta. Hannan tulevat mahdollisuudet ovat siis vain hänestä itsestään kiinni. Hän on jo näyttänyt pystyvänsä voittamaan isonkin kisan, joten tason vakiinnuttaminen tai nostaminen ei enää paljon vaatisi. Varmaa menestystä odotettavissa lähivuosina, myös kansainvälisissä kisoissa. Upeine kehonlinjoineen ura vielä nousussa, mutta kropassa pitää tapahtua vielä vähän kohennusta lihasten muodossa.

7. Anne Nyman

• Suomen ehdottomaan eliittiin kuluu tällä hetkellä myös Anne Nyman. Annen nostaa korkealle sijalle rakenteen lisäksi myös lähes täydellinen tämän vuoden kisakunto. Vastaavia tiukkuuksia ja balanssia ei nähdä Suomen tasolla lähellekään joka vuosi. Mutta nyt se nähtiin. Annella on pitkänä kisaajana ulottuvat ja näyttävät raamit sekä  myös harvinaisen kovat reisilihakset. Jalat ovat puoli vartaloa ja sitten kun ne ovat myös kunnoltaan erottuvat (kuten Annella), pistää se väkisinkin myös tuomareiden silmiin positiivisesti. Asia, mitä Anne vielä kaipaisi, että nousisi listalla vieläkin ylemmäksi olisi lisää lihasmassaa etenkin yläkroppaan. Tänä vuonna hänen paras kuntonsa sattui mielestäni jo SM-karsintaan. Ei hän kyllä SM-kisassakaan paljon huonompi ollut. Tuosta eteenpäin Anne alkoi menemään hiukan takapakkia, koska ylävartalo alkoi näyttää jo turhankin tyhjältä. Se johtaa siihen, että jos lihasmassaa ei ole paljon, niin lihaspyöreys häviää. Ilman kunnollista lihaspyöreyttä kroppa alkaa näyttämään hiukan riutuneelta. Kisakunnossa myös kasvot ovat lommolla, joten hiukan liian pitkälle dieetattu kokonaisuus kärsii myös siitä. Annen ura on myös selvästi nousussa ja parhaimmillaan hän on jo nyt Suomen tasolla sarjassaan lyömätön. Kansainvälinen huipputaso vaatii vielä lisää pyöreyttä ylävartalon lihaksiin.

6. Tarja Vähäkuopus

• Tarja on henkilö, joka on tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen jo vuonna 2008. Olin silloin valmistautumassa ensimmäisiin kilpailuihini ja kävin ottamassa poseerausoppia Tampereen Wolfilla järjestetyssä tilaisuudessa. Samaisessa tilaisuudessa Tarja kävi esittelemässä tuleville naiskilpailijoille asuja ja niiden leikkauksen ym. merkitystä. Tarja oli silloin todella lähellä kevään kisakuntoaan ja näky oli jo tuolloin todella KOVA. Lihastasapaino oli loistava ja hartiat mahtavan leveät. Keskivartalo oli myös todella kapea ja reidet pulleat, vaikka rasvaa ei ollut nimeksikään. Mielestäni Tarja oli noin viisi vuotta sitten kisakunnollisesti parhaimmillaan. Tuosta eteenpäin hän on varmasti pyrkinyt kehittymään toden teolla, mutta kisakunto on kuitenkin jäänyt koko ajan siitä parhaasta, vaikka lihasaata onkin nyt selvästi vielä enemmän. Mikäli Tarja kilpailisi tuossa parhaassa kisakunnossaan ja nykyisellä suuremmalla lihasmassalla, niin hän olisi kehonsa puolesta aivan selvä ykköskisaaja Suomessa ja pärjäisi todella hyvin myös isommissa kisoissa. Viimeksi Tarja sijoittui viidenneksi lajin MM-kisoissa, sekä neljänneksi vuoden 2012 Arnold Amateurissa, mitkä ovat jo nyt todella kovia näyttöjä siitä, mihin hän pystyy. Mielestäni hän pystyy vieläkin parempaan tulevaisuudessa. Lavaolemusta pitää vielä parantaa, mutta se on hyvin parannettavissa. Vaikka Tarja on jo todella kokenut kisaaja, niin näen hänen uransa edelleen noususuhdanteisena.

5. Yasemin Ourama

• Tämä nainen näyttää parhaimmillaan aivan kansainväliseltä tähdeltä. Mallimaisen kauniit kasvot yhdistettynä kivenkovaan urheilulliseen, lihaksikkaaseen vartaloon ovat lyömätön yhdistelmä. Yaseminilla on suomalaiseksi harvinaislaatuinen lava-olemus ja glamour-efekti. Tämä on huomattu jo ainakin kertaalleen, josta osoituksena vuoden 2012 SM-kulta ja overall voitto. Sarja ei ollut heppoinen, vaan ehkä kaikkien aikojen kovatasoisin BF-sarja Suomessa. Ourama jätti taakseen erittäin kovia nimiä mm. Mari Päkkilän ja Vähäkuopuksen. Syy, miksi Yasemin ei ole  listassani vieläkin korkeammalla on se, että hän ei ole vielä lihaksistonsa puolesta vielä aivan valmis. Uskoisin, että kun hän saisi alleen pari kovaa treenivuotta ilman loukkaantumisia, niin silloin pamahtaisi ja KOVAA! Yasemin nousi yllättävänkin nopeasti fitnessmallista Suomen kärkitasolle body fitnessissä, joten luonnollisesti fysiikan kehittyminen vie vielä vähän aikaa. Hänen kehonsa on todella linjakas ja lihaserottuvuus on parhaimmillaan jo kansainvälisellä tasolla. Vahvoja lihasryhmiä ja pyöreyttä riittää, mutta myös heikommat on saatava samalle tasolle, silloin kaikki ovet avoinna menestykseen myös maailmalla. Ura vasta alkutaipaleella (toivottavasti) ja kurssi nousussa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4. Hanna Savolainen

• Hannaa pidän itsekin kovimpana yllättäjänä tässä listassa. Listasijoitukseen hänen kohdallaan vaikuttaa useampi eri seikka, vaikka kovaa kilpailumenstystä ei vielä juurikaan ole. Hanna on kuitenkin voittanut kaikki BF-kisat Suomessa (tulokkaat SM 2012 ja SM-karsinta 2013), joissa hän on kilpaillut. Tämä on yksi peruste kovaan listasijoitukseen. Toinen peruste on hänen kisakuntonsa vuonna 2012 tulokkaissa. Se oli fantastinen ja sillä kunnolla hän olisi mielestäni voittanut myös oman sarjansa SM-kisat samana vuonna ja myös seuraavana vuonna. Kunto oli vain silloin todella kova. Kolmas peruste löytyy Hannan taustahenkilöstä, aviomiehestään Marko Savolaisesta. Hanna on kehittynyt hänen rajussa valmennuksessaan erinomaisesti ja tulee tekemään sitä myös jatkossa. Valmentaja tuntee varmasti valmennettavansa ja Markon osaamisella kaikki on mahdollista tässä tapauksessa. Näen Hannan erittäin kunnianhimoisena kilpailijana. Hän ei tyydy puolittaiseen kuntoon, vaan pyrkii aina 100%:een suoritukseen. Tästä osoituksena se, että koska tänä vuonna kisakunto ei yltänyt aivan 2012 tasolle karsintavoitossakaan, niin hän jätti menemättä SM-kilpailuihin. Hannan kroppa kestää kahdesta syystä suuremman lihasmassan ilman, että näyttäisi kehonrakentajalta. Ne ovat hänen pituutensa ja mahtavat luustoraamit. Savolaisen lihamassa on jo nyt erittäin kovaa luokkaa, mutta vieläkin pieni lisäys tekisi terää, että lihakset näyttäisivät varsinkin yläkehossa pyöreämmiltä. Pientä parannusta siis tuossa ja se viimeisen päälle kisakunto, niin on muut helisemässä tämän amatsonin kanssa!

3. Heidi Sorsa

• Kilpailija, jota olen itse fanittanut lähes heti siitä hetkestä, kun ensimmäisen kerran näin hänen kuvansa jossakin bodauslehdessä. Lihaspyöreys on tehnyt minuun suuren vaikutuksen, ja se on mielestäni merkittävimpiä asioita keholajeissa. Heidi on tällä hetkellä ammattilaiskilpailija figure-luokassa. Ennen ammattilaisuuttaan Heidi voitti useamman kilapailun Suomessa. Hän voitti SM-kultaa jo vuonna 2004, joten voidaan puhua erittäin kokeneesta ja pitkäjänteisestä kilpailijasta. Kisaura on kestänyt jo yli 10 vuotta. Heidi on toisaalta erittäin haavoittuvainen kilpailija, mikä pudottaakin hänet alaspäin listalla. Haavoittuvuudella tarkoitan sitä, että Heidin pitää olla ehdottomasti todella vähärasvaisessa kisakunnossa, että hän pystyy saamaan hyviä sijoituksia kilpailuissa. Jos Sorsa on vähänkin puolikuntoinen, niin se näkyy takapuolen löysyytenä sekä polvien paksuutena. Nuo asiat syövät todella monta sijoitusta varsinkin ammattilaistasolla. Polvien paksuus on ehken se häiritsevin, siitä esimerkki tässä kuvassa. Olen koko ajan salaa toivonut, että Heidi saisi kerrankin itsensä vedettyä rasvojen puolesta huippukuntoon. Silloin hän menestyisi todella hyvin myös kivikovissa ammattilaiskisoissa. Heidin lavaolemus on hillitty ja se sopii hänelle todella hyvin. Jo edellämainittu lihaspyöreys ja -malli on suomalaisten eliittiä. Vaikka pahalta tuntuukin sanoa, niin Heidin ura näyttää tällä hetkellä hiukan alavireiseltä. Uusia niksejä olisi löydettävä kisakunnon kaivamiseen, sillä sitä se vaan vaatisi. Mahtava kilpailija joka tapauksessa!

 

 

 

 

 

 

 

 

2. Mari Päkkilä

• Suomalainen symmetriaihme ja toista vastaavaa ei ole ainakaan nyt meikäläisen näköpiirissä. Mari on ihan valmis kansainvälinen kilpailija ja varmasti menestystä tulisi jo nyt ammattilaisenakin. Kehon lihakset ovat hienosti tasapainossa ja tämän hetken kokonaisuudessa ei heikkouksia ole. Ällistyttävän kapea vyötärö, muhkeat reidet ja pyöreät olkapäät. Niistä rakentuu Päkkilän lyömätön yhdistelmä silloin, kun hän on vähänkään kisakunnossa. Pientä alahtelevaisuutta on ollut myös Marin kisakunnoissa, mutta laji on toki haastava, varsinkin naisten rasvanpoltto kisatasolla. Ehkä Mari on todella sirona kilpailijana vielä aivan hitusen pienikokoinen ihan maailman terävimpään kärkeen. Muuta ”heikkoutta” on vaikea keksiä.  Vuonna 2011 Mari voitti pronssia BF MM-kilpailuissa alle 158 senttisten sarjassa ja seuraavana vuonna jopa hopeaa EM-kilpailuissa ja vielä uudemman kerran pronssia MM-kisoissa! Todella kovat sijoitukset vieläpä peräkkäisinä vuosina osoittavat, että tasoa löytyy kansanvälisesti. Tuurista ei ole yhtään kyse, kun menestytään jatkuvasti. Marille myönnettiinkin tänä vuonna (2013) AMMATTILAISKORTTI, joten Päkkilän seuraavat kisat onkin sitten oikeasti jo maailman ammattilaiskärjessä.  Aivan uskomaton suoritus ja suht pitkä ura sai rutkasti uutta nostetta. Ylämäkeä mennään ja vahvasti, toivottavasti myös arvostus löytyy kovissa ympyröissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1. Kati Alander

• Katin ura on ollut ihan pienten alkukangerteluiden jälkeen mahtavaa nousukiitoa. Hän on raketin lailla ponnistanut Suomen tasolta jopa AMMATTILAISKILPAILUN VOITTAJAKSI! Reitille alkuvaiheista nykytilanteeseen löytyy seuraavat etapit: Noviisien SM-kulta vuonna 2009, MM-hopeaa vuonna 2010,  SM-kultaa vuonna 2011+OVERALL mestaruus, MM-pronssia vuonna 2011 ja viimeisimpänä Nordic Pro ammattilaiskilpailun Figure-sarjan voitto vuonna 2013. Lisäksi Alander kilpaili tänä vuonna myös lajin arvostetuimmassa kilpailussa Figure Olympiassa. Näytöt ovat kaikelta osin niin kivikovat. Että listan ykköspaikkaa ei tarvinnut harkita sekunnin murto-osaakaan. Se kuuluu Katille! Kati on nyt sillä tasolla, että hanen ominaisuutensa ovat kaikki kunnossa. Kisakunto on todella tiukka, lihasmassaa on riittävästi ja esiintyminen+stailaus on kunnossa. Kehon mittasuhteet eivät yllä aivan Päkkilän tasolle, mutta suuremmalla lihasmassalla Alander on pystynyt luomaan niistä lähes täydelliset. Ainoa pieni kauneusvirhe hänen kropassaan on mielestäni pakaroiden alueella. Taka-asentoa otettaessa useimmiten hänen pakaralihaksensa alaosa muodostaa suuremman poimun hamstringeja vasten, mikä luo vaikutelman löysyydestä. Tuo pistää ikävästi silmään. Aika-ajoin tuo aisia on kuitenkin jo ollut hallinnassa, joten tuskin jatkomenestys on siitä kiinni. Alanderin ura vaatii nyt vain muutaman kovan kisan sijoituksineen ammattilaisena ja hän voi vakiinnuttaa paikkansa maailman 10 parhaan naisfigurekilpailijan joukossa. Tuollaiseen meriittiin yltää vain niin harva, että pakko nostaa hattua ja korkealle. Itse pidän Alanderia jopa kaikkien aikojen menestyksekkäimpänä naiskilpailijana kaikki lajit huomioon ottaen (bikini(fitness) on ihan omassa kastissaan ja ei mielestäni kuulu tähän vertailuun vaikka kisat pidetäänkin fysiikkalajien yhteydessä). Suomessa on ollut menestyneitä keho- ja physique lajeissa, mutta nyky ammattilaiskilpailujen kivenkovalla tasolla pärjäämisen nostan maailmanmestaruuksia huomattavasti korkeammalle. Ainoa joka pystyisi hätyyttelemään Alanderin paikkaa kaikkien aikojen kovimpana, olisi Kike Elomaa Olympia-voittonsa kanssa. Tuolloin taso oli kuitenkin aivan eri luokkaa, kuin tällä hetkellä. LISTAN YKKÖNEN ON SELVÄ, KATI ALANDER, SUURET ONNITTELUT!

Seuraavat nimet ovat seuraavana tyrkyllä TOP 10:iin: 11. Maarit Ohtonen 12. Tiina Vaskelainen 13. Johanna Koskinen 14. Minna Vento 15. Jessica Silfvernagel 16. Tuija Sinikunnas 17. Maria Kuure 18. Isa Mursu 19. Anna-Mari Puranen 20. Jutta Vento

Tässä vielä tilastontekijän tarkkaa virallista dokumenttia

ONNITTELUT VIELÄ KERRAN KAIKILLE LISTALLE PÄÄTYNEILLE!

-Tuukka

Lue lisää

MM-kisavalmistelujen toinen kova treeniviikko kokonaisuudessaan tässä. Siirryin pääosin taas kaksi treeniä per päivä systeemiin.

 

Monday 28.10.2013 BB-GYM

Vinopenkki Smithissä 4x7x110kg
Penkki käsipainoilla 16,14,13x41kg
Superina:
Peck-deck 3x12x35kg
Etunojapunnerrus rystysillä 20,18,18

Scott-hauis taljasta 4x7xpakka+5kg
Hauiskääntö istuen kp 10,11,12x21kg
Scott-hauis kp 3x10x16kg
Vasarahauis kp 20x14kg -> 16x11kg pudotussetti

Tää on viikon ainoa treeni, jonka teen yhdessä osassa. Loput puntit tulee taas kahteen jaettuna. Tänään kulki loistavasti!

 

Tuesday 29.10.2013 BB-GYM

AAMULLA:
Alatalja kolmiokahva 10,10,10,11x100kg
Ylätalja leveä ote 3x12x85kg +Ylätalja niskan taakse 9x50kg
Kulmasoutu kp 1313,14x41kg/käsi
Pullover alataljasta 3x15x35kg
Yläselkälaite 2x MAX

PÄIVÄLLÄ:
Voimapyörä 30,20,17
Vatsarutistus taljassa 30,35,37 x70kg
Vartalonkierrot laitteessa 3×12/puoli x42,5kg
Vinovatsarutistus istuen taljasta 3×15/puoli x35kg

Aamulla ihan tolkuttoman hyvä treeni, ei menannut malttaa edes lopettaa. Tuo päivän setti sitten selvästi väsyneempi, vaikkei ihan kuollut olo kuitenkaan. Ruoka on myös maittanut taas siihen malliin, että tietää olevansa dieetin loppusuoralla.

 

Wednesday 30.10.2013

AAMULLA:

Kuntopiiri kotona, 30min

Tuttu gymstick-jumppa, yhdet sarjat tein ylimääräistä punnerruksissa ja kulmasoudussa.

ILLALLA:

Kävelylenkki, 30min, syke 125-135 rpm

 

Thursday 31.10.2013 BB-GYM

AAMULLA:
Hack-kyykky 6,6,7x155kg +pudotus 6x100kg
Askelkyykky tangolla 2×10/jalka x100kg
Polven ojennus istuen 3x10x80kg, 8x40kg

PÄIVÄLLÄ:
Hyvää huomenta tangolla 13,14,15x100kg
Polven koukistus istuen 8x75kg, 8,9x70kg, 11x40kg
Reisien lähennyslaite 20,20,21x pakka
Pohkeet istuen jalat suorina 3x13x80kg

Kroppa oli ihmeen vetreä jo aamusessiossa ja hackissa vedinkin viimeiseen sarjaan yhden ylimääräisen toiston. Askelkyykyt olikin sitten taas tosi tiukkaa. Päivän setti meni suht kivuttomasti, kokistuksissa meinasi tosin krampata vikassa sarjassa. Viikon pahin treenipäivä selvästi.

 

Friday 1.11.2013 BB-GYM

AAMULLA:
Pystypunnerrus laite 4x6x50kg, 9x25kg
Pystysoutu kp 14,14,15x23kg
Vipunostot sivulle kp vinopenkissä 4x15x8kg
Takaolat peck-dekissä 15,13x5kg
Pystärilaite 9x50kg

PÄIVÄLLÄ:
Dippi 3x10x50kg
Pushdown vastaotteella ylätaljasta 3x13x55kg
Selän ojennus laitteessa 3x15x50kg
Superina:
Kick-back 3x16x16kg
Viparit sivulle istuen kp 16,16,18x11kg

Ihan mukavasti virtaa molemmissa treeneissä. Tosi paljon on vaikuttanut, että vaihdoin jalkatreenin torstaille ja perjantaille tulee tämä kevyin rytistys. Ei tunnu nin kuolemalta kuin aikaisemmin.

 

Saturday 2.11.2013

Kävelylenkki 45min, syke 130-140 rpm

Jätin tällä kertaa juoksematta ja säästelen vähän jalkoja ensi viikkoa varten. Vähän pidempi lenkki selvästi ripeämmällä kävelytahdilla nosti hiukan myös sylettä.

 

Sunday 3.11.2013

AAMULLA:

Kuntopiiri salilla, 45min

Aerobinen, cross-trainer 10min, syke 125 rpm

ILTAPÄIVÄLLÄ:

Saliohjaus 2 tuntia.

ILLALLA:

Aerobinen, kävelylenkki 40min, syke 120-130 rpm

Venyttelyt koko kropalle, 45min

 

Enää pari kuntopiiriä jäljellä! Hienosti voiton puolella. Aika tiukka päivä näillä energioilla, mutta tein kuitenkin nuo huoltavat toimenpiteet vielä säntillisesti illalla.

Lavan alueella on nyt ollut jo toistamiseen joku paha jumi, joka vaikuttaa myös olkapäähän, niskaan ja rintaan. Yritin hieroa pallolla ja venyttää rajustikin. Saa nähdä mitkä on vaikutukset.

Viikon kaikkien anaerobisten treenien päälle tein vielä lyhyen aerobisen crossarilla 10-13 minuuttia.

Kuva viikon treeneistä, TÄSTÄ ON LOISTAVA JATKAA KOHTI VIIMEISTÄ KOVAA TREENIVIIKKOA!

Lue lisää