KIITOS ja anteeksi: Pohjoismaiden mestaruuskisat 2013

Syksyn toiset kisat on nyt saatu pakettiin ja on aika vetää pieni yhteenveto, mikä meni hyvin ja mikä meni huonosti. Kisat pidettiin siis Virossa, Tallinnassa 19.10.2013 ja Suomesta oli sarjassani mukana kolme kilpailijaa. Lisäksi sarjassa oli neljä muuta kisaajaa.

KUVAA KLIKKAAMALLA KILPAILUN VIDEORAPORTTIIN

Valmistelut sujuivat hyvin ja kuntokin näytti erittäin lupaavalta. Suoritin siis tuon pääasiallisen tankkauksen jo hyvissä ajoin torstaina. Samalla tavoin tein myös jo keväällä kisatessani ja sinne onnistuinkin saamaan melko kuivan kunnon esille. Tuo torstai meni ihan suunnitelman mukaan, eli silloin siirryttiin Lahteen ja siellä tein viimeisen pumppitreenin yhdessä Marian ja Ollin kanssa.

Ennen lähtöä Lahdessa

Perjantaiaamuna aloitettiin kisavärin laitto. Laitettiin sitä ihan yhtä paljon, kuin keväälläkin, jolloin väri oli mielestäni tosi hyvä. Varmoilla systeemeillä ajattelin siis mennä, ettei mikään menisi vikaan niiden osalta.

Mutta…sitten alkoikin vaikeudet. Kesken värienlaiton tuli tekstiviesti, että Lindalinen lauttavuorot Tallinnaan oli kaikki peruttu perjantaipäivältä. Hetken taivasteltuamme aloitettiin uusien laivalippujen tilaaminen. Piti päästä isompaan laivaan, joka pystyy menemään isossa aallokossa. Tuo piti saada vireille nopeasti, sillä aikataulusta oli pidettävä kiinni ja Tallinnassa piti ilmoittautua hotellilla klo. 17.00. Värien laiton jälkeen lähdettiinkin hyvissä ajoin ajamaan Helsinkiin, ettei tulisi kiire. Haettiin matkalla vielä Jori ”Markku” mukaan ja siitä sitten satamaa kohti. Aika kului kuitenkin ihan käsiin Helsingin ruuhkaliikenteessä ja kun oltiin satamassa, lähjtöselvitykseen oli enää viisi minuuttia aikaa. Autopaikkoja ei tietenkään ollut vapaana ja itse jo päätin, että jätetään auto vaan tylysti sakkopaikalle, että ehditään laivaan. Olli piti kuitenkin pään kylmänä ja kuin ihmeen kaupalla löydettiin vielä yksi tyhjä autopaikka. Lähtöselvitys ehti kuitenkin loppua, mutta ihan viime tingassa meidät päästettiin viimeisten joukossa laivaan kyytiin.

Kunto ja väri hotellilla perjantaina

Hotellille saavuttua alkoi seuraavat vaikeudet. Varaamamme hotellihuoneet eivät olleetkaan ihan järjestyksessä vaan lopulta jouduimme perumaan aiemman varauksen ja ottamaan uudet huoneet ilmeisesti pimeästi käteisellä maksamalla. Erikoista. Aikamme sekoiltua päästiin kuitenkin majoittumaan ja tsekkailemaan kuntoa ym. Kaikki näytti hyvältä, niin väri kuin kuntokin. Käytiin kaupassa ostamassa tarvikkeita iltaa ja aamua varten.

Marian kanssa ennen kilpailijakokousta

Sitten koitti kilpailijakokous. Siellä pituudeksi mitattiin 174cm ja painoa oli 74,15kg. Painoa oli siis noin kilo enemmän kuin SM-kisassa, johtuen välipäivän protskupitoisesta liharuoasta. Kisanumeroksi sain 66. Katselin siinä hiukan muita sarjani kisaajia ja koviltahan ne näyttivät. Viron toinen kisaaja näytti selvästi sarjamme heikoimmalta ja pienimmältä. Ruotsin ja Norjan edustajat olikin ihan eri maata, isoja ja kireitä. Kisakokouksessa selvisi myös, että sarjassamme ei pidetäkään aamun alkukisaa. Tuo oli itselleni vähän outo tilanne, koska olin valmistautunut kisaamaan jo aamulla. Kuvioita oli muutettava. Kisakokouksen jälkeen siirryin huoneeseen makoilemaan.

Lauantaiaamuna jatkoin tankkaamista. Kunto oli aamulla tosi hyvä ja näytti siltä, että pystyy syömään ihan reilusti, joten niin sitten tein. Juomisen pidin aikalailla nollissa, ettei nestettä olisi päässyt kertymään. Söin jopa ison hotellin aamiaisen. Päivän edetessä kunto alkoi pikkuhiljaa pehmenemään, mutta uskoin, että kun alan pumppaamaan, niin tuo neste kyllä hikoilee ulos, tai vaihtaa ainakin paikkaa lihaksen sisään.

Tiimiläiset ennen kisapaikalle siirtymistä lauantaina

Kisapaikalle siirryttyä hyvissä ajoin, saimme huoneen yhdessä Norjalaisten kanssa. Siellä tapettiin noin kolme tuntia aikaa syöden ja jutellen kilpakumppaneiden kanssa. Itse aloitin pumppailun jo hyvissä ajoin, koska olin hiukan huolissani niistä nesteistä ja halusin saada ne kiertämään.

Vielä takatilassa kunto näytti ihan lupaavalta keskipäivällä.

Kun oli aika siirtyä lavalle, olin kyllä tosi täysi, mutta edelleen hiukan nesteinen. Utti laittoi minulle poseerausöjyä parhaansa mukaan, mutta iho imi öljyä hullun lailla ja kunnollista kiiltoa ei ihon pintaan tuntunut tulevan. Lisäksi väri alkoi laikuttamaan aika voimakkaasti jo ennen lvalle menoa, eli se oli epätaisainen. Tiesin, että värini oli vaalea, mutta en uskonut, että se olisi jäänyt noinkin vaaleaksi, miltä se katsomosta näytti.

Kisakuvia vertailusta ja vaparista, lisää löydät BODY-lehden Galleriasta, kiitos Moisala ja Rehell!

Itse lavatilanteessa pääsin vain alkuvertailuihin (VIDEO), eli sain vetää pakolliset asennot pari kertaa läpi. Siinä kaikki. Siitä jäi itselleni hiukan arvailtavaa, mikä se sijoitus tulisi olemaan. Hiukan omituinen olo oli myös, kun menin esittämään vaparia. Vapari (VIDEO) meni kuitenkin tosi hyvin ja muistin jopa hymyilläkin Kun sijoitukset kuulutettiin, niin jännitti aika paljon. Lopulta sijoitukseni oli viides. Jopa se pieneksi ja heikoksi katsomani toinen Virolainen päihitti minut ja myös ison norjalaisen kilpailijan. Sitä hämmästeli monet ihmiset. Oliko sitten kotiinpäin vetoa vai ei… kuka tietää.

Banketin tarjoiluja…

Kisan jälkeen kävin nopeasti suihkussa ja siirryttiin illallisen kimppuun. Tarjoilut oli ihan OK tasolla ja ainakin jäätelö maistui todella hyvin. Punaviini ja pasta ei ollut sekään huono yhdistelmä.

Tässä listaa, mitkä asiat onnistuivat hyvin ja mikä meni mönkään:

1. Kroppa tankkautui erittäin hyvin, kisassa isoin lookki, mitä minulla on koskaan ollut.
2. Vapaaohjelma sujui ilman pahempia mokia.
3. Huolto pelasi, kiitos Utti.
4. Reissuporukka erittäin mukavaa seuraa.
5. Kannustus katsomosta huipputasolla!

ja mikä meni mönkään:

1. Kroppa tankkautui liiankin hyvin. Lihakset oli niin paineiset, että erottuvuus hävisi.
2. Pieni nestekertymä ihon alla pilasi myös kuntoa.
3. VÄRI ONNETON! Oli laikkuja, oli suttua, oli viiruja jne. loppuunsa huono!
4. Iho imi öljyn ja teki väristä entistäkin onnettomamman. Todellinen kunto ei tullut esiin.
5. Järjestelyt hotellilla oli ihan hakusessa. En tiedä edes miten paljon takkiin tuli taloudellisesti.
6. Sijoitus ei todellakaan tyydyttänyt, mutta oli varmasti ihan oikeutettu, koska näytin ihan surkealta noiden tyrien takia.

ISO KIITOS KUITENKIN KAIKILLE TSEMPPAREILLE JA TUKIJOILLE!  SEURAAVAKSI KUTSUU MM-LAVA JA SINNE EI LÄHDETÄ TYRIMÄÄN! VARMOILLA EM-KISOISTA TUTUILLA VIIMEISTELYILLÄ AJATTELIN VETÄÄ, SILLÄ TULEE HYVÄÄ JÄLKEÄ!

Kisan voitti Viron Imre Vähi